Uusi kausi on nyt aloitettu. Pikkupakkasessa juostu rogaining oli hyvä harjoitus ja samalla osoitus siitä että talven perustreeni on pitänyt koneen kohtalaisesti käynnissä.
Matkaan lähdettiin Mikon kanssa kevyellä varustuksella ja lenkkareilla. En edes miettinyt lumikenkiä, vaan ajattelin pidempien tiekiertojen riittävän. No, ei kierrot riittäneet vaan umpihangessa edettiin viidesosa koko matkasta, ja hitaasti. Toinen viidesosa oli muuten vaan hidasta ja huonoa lumista alustaa tai muiden tekemää hankiuraa.
Matkaan lähdettiin Mikon kanssa kevyellä varustuksella ja lenkkareilla. En edes miettinyt lumikenkiä, vaan ajattelin pidempien tiekiertojen riittävän. No, ei kierrot riittäneet vaan umpihangessa edettiin viidesosa koko matkasta, ja hitaasti. Toinen viidesosa oli muuten vaan hidasta ja huonoa lumista alustaa tai muiden tekemää hankiuraa.
Heti lähdössä Mikon ja minun seuraan liittyi uusi tuttavuus Niko Sorvari, jolla reitti oli jotakuinkin sama ja vauhti vähintäänkin yhtä hyvää kuin meillä. Juoksimme koko ajan, paitsi hankipaikoissa. Kaikki meni nappiin reiluun 4 tuntiin jolloin aloin tarkkailla jäljellä olevan suunnitellun reitin pituutta. Alkoi huolestuttamaan mutta olihan meillä oikomahdollisuuksia.
Tuntia myöhemmin olimme hieman nopeammin rastilla 40 jota olin pitänyt kisan vedenjakajana. Tässä minä tein riskipäätöksen ja aloin sooloilla. Päätin yrittää alkuperäistä reittiä yhdellä lisäoikomahdollisuudella. Juoksin tavoitevauhtia kolmen kilometrin siirtymän hankipätkän alkuun, mutta sitten iski reissun hitain etenemisvauhti rastivälillä 44-58. Harvaan tampattuja polunalkuja oli siellä täällä ja mikään niistä ei vienyt haluamaani suuntaan. Mutkitellen etenin rastille mutta olin hukannut jo 10min. Sitten päätin ottaa hukattua aikaa kiinni ja juoksin siirtymää kovempaa, siis laput silmillä, ja kilometrin väärään suuntaan. Palasin takaisin vielä kovempaa mutta nyt silmät alkoivat tummumaan sillä enhän ollut pariin tuntiin ehtinyt edes juoda saatikka syödä. Letkutkin olivat jäätyneet. Tuohon ekstralenkkiin hukkasin 10min. Seuraava rasti oli 52 ja paha. Rasti oli ihan oikeassa kohdassa mutta 5min siihenkin hukkui. Nyt piti viimeistään heittää toivo hyvistä pisteistä 53 ja 50 sekä oiosta suon läpi teleskoopille ja maaliin. Kiltisti otin pitkän kierron maalin ohi rastille 43. Maalissa aika oli 7.54, pisteitä 83, matka 48,05km.
Tuntia myöhemmin olimme hieman nopeammin rastilla 40 jota olin pitänyt kisan vedenjakajana. Tässä minä tein riskipäätöksen ja aloin sooloilla. Päätin yrittää alkuperäistä reittiä yhdellä lisäoikomahdollisuudella. Juoksin tavoitevauhtia kolmen kilometrin siirtymän hankipätkän alkuun, mutta sitten iski reissun hitain etenemisvauhti rastivälillä 44-58. Harvaan tampattuja polunalkuja oli siellä täällä ja mikään niistä ei vienyt haluamaani suuntaan. Mutkitellen etenin rastille mutta olin hukannut jo 10min. Sitten päätin ottaa hukattua aikaa kiinni ja juoksin siirtymää kovempaa, siis laput silmillä, ja kilometrin väärään suuntaan. Palasin takaisin vielä kovempaa mutta nyt silmät alkoivat tummumaan sillä enhän ollut pariin tuntiin ehtinyt edes juoda saatikka syödä. Letkutkin olivat jäätyneet. Tuohon ekstralenkkiin hukkasin 10min. Seuraava rasti oli 52 ja paha. Rasti oli ihan oikeassa kohdassa mutta 5min siihenkin hukkui. Nyt piti viimeistään heittää toivo hyvistä pisteistä 53 ja 50 sekä oiosta suon läpi teleskoopille ja maaliin. Kiltisti otin pitkän kierron maalin ohi rastille 43. Maalissa aika oli 7.54, pisteitä 83, matka 48,05km.
Mikko ja Niko painoivat suunnitellun reitin hieman loppuosastaan kevennettynä alle 7 ja puolen tunnin, pisteitä 87. Vakuuttavaa työtä jätkiltä.
Nyt hiihdetään ja pikaluistellaan pari kuukautta.